Nyt on uusi kamera ja kuvia. Auringonvaloa ei kamerakaan kyennyt taikomaan, joten väriloisto ei ole kovin intensiivistä.

Peittoon virkkasin 200 palaa. Tavoitteenani oli 100cm X 200cm koko. Yhden lappusen koko on likimain sen kymmenen senttiä kanttiinsa, riippuu vähän mittaustavasta. Sitähän en sitten osannut huomioida, että jompaankumpaan suuntaan palat ommellaan limittäin, jolloin pituuskin tuossa suunnassa vähenee. Ja myöskään en hokannut, ettei kutakin väriyhdistelmää välttämättä tarvita yhtä paljon. Paloja jäi tähteeksi kymmenkunta, kun ompelin ne yhteen tietyllä rytmillä. Yhdellä rivillä on siis 10 palaa, mutta eri värityksiä on 6.

Peiton koko on nyt hiukan vajaa 100cmX164cm. Pituus on juuri riittävä neidin tämänhetkiseen sänkyyn, mutta järkevää olisi pidentää sitä jo samantien. Tai ainakin varata lankaa odottamaan pidennystä. Olisihan noissa ylijääneissä jo hyvä alku...

Yksi pala painaa n.11g. Siitä sitten laskeskelin langantarpeeksi 1818g. Totuus on kuitenkin keveämpi; 1475g vanhalla pöytävaa'alla mitattuna.

Malli: Kuusikulmioista virkattu peitto Erika Knightin kirjasta Koukussa virkkaukseen (Essential Crochet)

Lanka: Novita Tennessee; 100% puuvilla; kolmea eri väriä. Menekki yhteensä n. 1500g .

Koukku: 3,5mm. Käsiala vaikuttaa palan kokoon. Kokeilin kolmosen koukkuakin, mutta tuntuma oli mieleeni liian kova. Nyt ehkä hieman lerppu, kun paloja on jo jonkin verran käsitelty. Ehkäpä se napakampi olisi sittenkin ollut parempi.

Kyllä nyt kelepaa. Ehkä kuitenkin aavistuksen kaihertaa tuo mönkään mennyt koko, tai siis se, ettei peitto olekaan vielä ihan täydellisen valmis...

Huh huh. Rohkenen liittää tähän Ilun lanseeraaman kyltin.