Neiti Näpsä on kasvanut kohisten, ja kaikki somat villatakkinsa ovat auttamattoman pieniä. Äiti-parka ei ole ollut tehtäviensä tasalla, joten pakkanen ehti ensin.

Tämän tunikan aloitin jo viime kevättalvella. Lanka loppui kesken, eikä tiheytenikään täsmännyt; purkuun ja tekoon suurempi koko. Ei tuo koolla varsinaisesti pilattu ole nytkään, mutta juuri passeli eikä tarvitse säästellä.

Pääntien ja kädenteiden reunuksista tuli vähintään kummalliset. Täysin ohjeen mukaan tein, mutta ne rullautuvat hyvin iloisesti sellaisiksi muhkeiksi makkaroiksi.

Malli: Novita syksy 2008.

Lanka: Novita Rose Mohair 150g. Aivan kamala lanka. Että lähdinkin. Jotenkin ankeaa neulottavaa, ei todellakaan soljunut sormissa. Saati purettavaa.

Puikot: 3,5mm.

Neiti on ollut tähän ihan tyytyväinen, ja kaipa tuo lämmittääkin. Tulipahan Rose Mohairkin kokeiltua.

Sitten ihan omista varastoista löytyi Sandnes Alfaa. Ilmeisesti halusin joskus vaihtaa värikkäämmäksi ja ihan oikeasti muka itselleni tästä langasta jotain ajattelin. Ja kokeilinkin, sillä lanka oli kertaalleen purettua. Aikani Ravelryssä pyörittyäni päädyin ihan perus-ylhäältä-aloitettuun ja neulotaan niin kauan kuin lankaa riittää. Tähän riitti.

Malli: Omasta päästä, mutta hyvin Ravelrystä vaikutteita imeneenä, eli hyvin universaali perusjuttu.

Lanka: Sandnes Alfa, 300g.

Puikot: 6mm.

Huomattavasti miellyttävämpi tekele. Tosin paksuilla puikoilla pisteleminen tuntuu todella kömpelölle nykyään ja tasainen käsiala on mahdottomuus. Kokoa tällä nutulla on ihan reilusti, lämmittänee vielä parikin talvea tämän jälkeen.