Mukava työkaverini mainitsi olevansa menossa toisen työkaverini kanssa paperinleikkelytaiteilijan työpajaan. Tungin itseni mukaan, koska olen viemässä samaan paikkaan pienempiä työtovereitanikin. Tuollaista paperinleikkelyä nimitetään psaligrafiaksi. Ihan uusi sana minulle.

Tanskalaissyntyinen, nyttemmin norjalaistunut taitelija Karen Bit Vejle esitteli meille ensin näyttelynsä. Hän kertoi leikelleensä paperia koko ikänsä, mutta varsinainen inspiraatio puhkesi kukkaan hänen ensimmäisellä Tivoli-käynnillään. Hän näki siellä paperia leikelleen taiturin ja siitä lähtien Karen on leikellyt itse päivittäin. Lukuisat työnsä hän säilöi mattojen alle, kunnes eräänä päivänä tuli työtoverinsa yllättämäksi. Työtoverin kannustuksesta ja avulla töitä lähdettiin näyttämään eri tahoille ja loppu onkin historiaa. Karen Bit Vejlen hienot kotisivut löytyvät täältä.

Onhan sitä paperia tullut leikeltyä tässäkin osoitteessa, toki ei mitään tuohon verrattavissa olevaa. Mutta aina joskus jotain. Muutama vuosi sitten saksalaisesta käsityölehdestä kopioitu malli joulukalenteriin vei muutamankin illan. Nyt sitten oikein taitajan opissa leikkelimme ensin hyvin yksinkertaisen enkelin, mutta toisen toverini kanssa onnistuimme mokaamaan, eikä enkelistä ole näytettävää. Toisena tekeleenä leikkelimme tällaiset puut:

Välineinä Fiskarsin pienet sakset ja kopiopaperi.

Talvikaudella keittiön ikkunaani ovat somistaneet nämä pahviset salusiinit. Nyt minusta ihan tuntuu, että tuohon ikkunaan saattaa pian tulla jotain uutta...