Vihdoinkin ompelukoneen ääreen. Polte ollut monena iltana, mutta jotenkin nuo illat vain vilahtavat. Ja päivisin, pah, turha haaveillakaan.

Tämmöiset oli. Tuon allaolevan Marimekon "Kissansilmä"(?)-kankaan palasen ostin joskus kirppikseltä. Siihen oli kirjoitettu mukaan saatesanat, että malli olisi nimenomaan Kissansilmä nimeltään. Voipa olla, voipa olla olematta. Palanen oli sen muotoinen, että oli ollut entisessä elämässään hame. Mummeli (käsialasta päätellen) oli purkanut sen ja pisti rahoiksi ;).

Sitten tämä toinen package tässä. Neuletapaamisissamme käy usein Raija, joka on neulonut "kaikkia maailman lankoja" ja jolla on aina mukanaan uskomattomia ihanuuksia. Tämä paketti oli tullut kaupanpäällisinä jostain ja hän etsi sille uutta omistajaa. Muistin heti tuon kotonani odottelevan Kissansilmän. Värithän passaa juu, teemat ehkä ei ihan. Mutta mukava riitasointu minusta.

Harrasteesta löytyi vielä ruskeat, muoviset kahvat, niin avot!

Vielä oli intoa jäljellä johonkin nopeaan. Joku kassi? Ääh, pitäisi etsiä vuorikankaita. Hamonen! Tämä kangas on syksyllä huutokaupasta huudettu, ja se oli entisessä elämässään pöytäliina. Mitäpä sitä suotta käänteitä purkamaan, vaan suunnittelin ne mukaan hameeseen. Vyötärön ja helman käänteet ovat siis entiset. Suurinpiirtein sopiva vetskarikin vielä oli, joten ei tässä tuntiakaan tainnut hurahtaa. Jostain hameen näköisestä kaavasta otin muotolaskosten paikat. Istuvuus ei ole ihan kymppi, muttei kesähamosessa niin väliä. Tästä sessiosta puuttui vain se innoittava juoma, mitä useissa blogeissa on koettu hyödylliseksi ja vapauttavaksi.